Työnantajan on järjestettävä ja kustannettava työntekijöilleen työterveyshuolto.

Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä tapaturmia ja sairauksia. Lisäksi sen tarkoitus on ylläpitää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä.

Työterveyshuoltolain mukaan yrityksen on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuollon riippumatta näiden määrästä, tehtävistä, työtunneista tai työsuhteen kestosta.

Työterveyshuolto on vapaaehtoinen, jos yrityksessä työskentelee vain YEL-yrittäjiä.

Työterveyshuollosta tehdään kirjallinen sopimus työnantajan ja työterveyshuollon tuottajan (esimerkiksi lääkärikeskuksen) välillä.

Ensimmäinen toimenpide on laaja ja kattava työpaikkaselvitys, johon työterveyshuollon toiminta työpaikalla perustuu. Sen aikana selvitetään työn ja työpaikan olosuhteet sekä arvioidaan niiden mahdolliset vaikutukset työntekijöiden terveyteen.

Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon muun muassa työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara.

Toimintasuunnitelman perusteella järjestetään mahdolliset terveystarkastukset sekä muut toimet työolojen parantamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain.

Lue lisää: työpaikkaselvitys ja terveystarkastukset.

Yritys voi halutessaan lisätä sairaanhoitopalvelut työterveyshuoltoonsa. Lääkärikeskuksemme tarjoaa myös kiinteähintaista sopimusta, johon sisältyvät rajattomat yleislääkäri- ja sairaanhoitajatasoiset etäpalvelut.

Lue lisää

Työsuojeluviranomainen valvoo työterveyshuollon järjestämisvelvoitetta sanktion uhalla eli työnantaja voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Työterveyshuollon kustannuksiin vaikuttavat muun muassa yrityksen toimiala, työn laatu, työpaikkojen määrä ja sijainti, joten lopulliset kustannukset selviävät vasta työpaikkaselvityksen jälkeen. Kustannuksia ei siis voi ennakoida työntekijämäärän perusteella. Voit tutustua työterveyshuollon hinnastoon täällä.

Tarjoamme myös kiinteähintaisia palvelupaketteja, jotka mahdollistavat entistä tarkemman budjetoinnin. Kaikkien toimintasuunnitelman mukaisten lakisääteisten toimenpiteiden ollessa suoritettu seuraavan vuoden palvelupaketin hintaa alennetaan sen mukaisesti.

Kela korvaa työnantajalle:

• 60% ehkäisevästä ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävästä toiminnasta
• 50% järjestetystä yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta ja muista terveydenhuollon kustannuksista

Lausunto työntekijän terveydentilan sopivuudesta työhön voidaan antaa suoraan työnantajalle (työn sisältäessä erityistä sairastumisen vaaraa).

Laboratoriotutkimusten tuloksia tai muita henkilön terveystietoja ei saa ilmoittaa terveystarkastuslausunnossa. Tarkemmat tiedot voidaan luovuttaa työnantajalle ainoastaan työntekijän kirjallisella luvalla.

Lue lisää.

Kun yrityksessä on vähintään yksi työntekijä riippumatta tehtävistä, työtunneista tai työsuhteen kestosta.

Kun yrityksessä on ainoastaan YEL-yrittäjiä, mutta yritys on solminut työterveyshuoltosopimuksen.

Lakisääteisesti työyhteisöä uhkaavien vaarojen ja kuormitustekijöiden tunnistaminen sekä riskien arviointi ovat työnantajan vastuulla, sillä jokainen työpaikka on erilainen.

Riskialojen (esimerkiksi rakennusalan) fyysinen kuormitus sekä muut altisteet, kuten melu, pöly ja kemikaalit ovat selkeitä. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voi kuitenkin löytyä miltä alalta tahansa, ja ne voidaan havaita ainoastaan työpaikkaselvityksen yhteydessä. Terveystarkastusten tarve ja tiheys kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Yksi kuormitustekijöistä ovat yövuorot, sillä ne ovat tutkitusti vaara terveydelle ja vaikuttavat negatiivisesti astmaa tai diabetesta sairastaviin yli 50-vuotiaisiin henkilöihin. Työterveyshuollon toimenpiteiden myötä heille voidaan vaatia altistuksen poistamista tai vähentämistä, tai työkieltoa terveyttä vaarantavaan työhön.

Terveystarkastukset ovat pakollisia aloilla, joilla esiintyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä (esimerkiksi rakennusala, kuljetusala, siivousala ja ravintola-ala).

Lue lisää.

Työnantajan ei tarvitse kustantaa työntekijöiden sairaanhoitoa, jonka palvelut eivät sisälly työterveyshuoltosopimukseen.

Työantajan on kuitenkin maksettava työntekijän pitkään sairauslomaan liittyvä Kelan työkykyarviointi.

Lue lisää.

Vuokrayrityksen tulee järjestää vuokratyöntekijän työterveyshuolto ja olla vastuussa työntekijän terveystarkastuksista. Vuokratyöntekijälle tulee kertoa, miten lakisääteinen työterveyshuolto on järjestetty.

Vuokratyössä työskentelypaikan työn ja työolosuhteiden vaarojen selvittäminen ja arviointi on käyttäjäyrityksen vastuulla. Käyttäjäyrityksen työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen, jossa arvioidaan työn kuormitustekijät ja altisteet sekä niiden merkitys terveyden kannalta.

Yhteistyö käyttäjäyrityksen ja vuokrayrityksen välillä on välttämätöntä. Vuokratyöntekijän työterveyshuollolla on oltava tieto työntekopaikan olosuhteista, jotta se pystyy huolehtimaan tarpeellisista terveystarkastuksista sekä opastuksesta ja perehdytyksestä.

Vuokrayritys on vastuussa riittävästä ja ajantasaisesta tiedosta käyttäjäyritykseltä vuokrayrityksen työterveyshuollolle vuokratyöntekijän työpaikan terveydellisistä olosuhteista.

Alkutarkastus pyritään tekemään ennen työn alkamista, jos kyseessä on riskiala. Se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta.

Laissa ei mainita, onko kyseessä koeaika, toistaiseksi voimassa oleva työsuhde vai määräaikainen työsuhde. Tarkastuksen tarpeen määrittää, onko kyseessä sairastumisen vaaraa aiheuttava työ.

Useimmissa tapauksissa muissa EU-maissa tehdyt terveystarkastukset eivät ole voimassa Suomessa, sillä niiden sisältö on erilainen riippuen maasta.